sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Tilanne olikin pahempi kuin itse halusin ajatella

Joku ehkä voi muistaa, että oon kertonut täällä blogissa joskus muutamasta kusipäästä, jotka on ärsyttäneet mua ihan tahallaan. No, tilanne on edennyt. Aika paljon itse asiassa, sillä tällä hetkellä tätä tilannetta käsitellään...

Koulukiusaamisena.

Tuntuupa omituiselta sanoa se noin. Että mua koulukiusataan. Ei niiden toiminta koskaan oo tuntunut kivalta, mutta mä en myöskään koskaan ole myöntänyt itselleni sitä, että hitto, se toiminta on kiusaamista. Enkä kyllä olisi vieläkään myöntänyt, ellei joku olisi kertonut näkemästään KiVa-tiimin opettajalle.

Mä en pidä sitä huonona asiana. Se, että ne vitun kusipäät saa vihdoin huomata, että niiden toiminalla on seurauksia, on niille ihan oikein. Varsinkin, kun mä en ole ainut niiden uhri. Meitä on monta. Jonkunhan niille pitää näyttää, että toisia ei saa kohdella paskasti vain siksi, että itsellään on joku ongelma vähän erilaisten ihmisten suhteen. Nämä kaksi tyyppiä eivät nimittäin siedä sitä, jos joku (kuten minä) ei ole heidän porukassaan. Ja siksi he ottavat minunlaisiani hampaisiinsa.

Ja se on väärin. Aina.

Mutta se, mikä tässä minusta on outoa, on se, että tästä puhutaan nyt kiusaamisena. Mä en ehkä oo itse tajunnut sitä, tai ainakaan halunnut tajuta, että tää tilanne on tosi syvältä. Siksi kun mulle sanottiin, että "mä oon kuullut, että sua kiusattaisiin" tuntui tosi pelottavalta. Se sana kuullosti jotenkin tosi rajulta. Siltä, ettei tää mun tilanne oo vielä mitään kiusaamista. Mutta nyt tässä hetken aikaa asiaa sulateltuani olen tajunnut, että kyllä, se oli kiusaamista. Jatkuvaa ärsyttämistä, yrittämistä loukata mua, arvostelua, liian lähelle änkeminen ilman syytä, vilkuilu ja sen jälkeen kuiskiminen ja tirskuminen. Päälimmäisin tunne juuri nyt on viha. Niin. Viha. Voin helposti sanoa, että mä olisin helpottunut, jos jompi kumpi tai molemmat saisivat edes kerran kokea saman paskan sisällään. Toisille ei saisi toivoa pahaa, mä tiedän. Mä oon vaan niin kyllästynyt elämään näin. Mä en aio pelätä niitä. En oo koskaan ennenkään pelännyt. Oon vaan vältellyt niitä.

Tästä vielä noustaan, mä tiedän sen. Nyt mä vaan oon super kiitollinen sille jollekin, joka kertoi tästä sille KiVa-tiimin opelle. Hän oli rohkea ja vastuuntuntoinen henkilö. Kiittäisin häntä, jos tietäisin, kuka tämä rohkea ja hieno tyyppi oli. Kaikkea rakkautta hänelle! <3

Muistakaa kaikki, että juuri sulla on väliä. Kukaan ei koskaan ikinä saa sanoa, etteikö sulla olisi väliä. Sulla on väliä. Kukaan ei myöskään saa kohdella teitä huonosti. Juuri sä olet hyvä juuri sellaisena kuin sä olet. Älä anna muiden muuttaa sua sellaiseen suuntaan, johon et itse halua. Sä saat olla juuri sellainen kuin olet. Eikä kukaan voi sanoa, että se olisi väärin. Se ei ole. Muista se. Aina.


2 kommenttia:

Kerro mielipiteesi ❤