lauantai 18. toukokuuta 2019

Melkein annoin sinun lähteä

Tuskan hiki valuu selkääni pitkin. Henki ei kulje kunnolla, en näe eteeni. Silti juoksen kovempaa kuin koskaan aiemmin. Minun on pakko ehtiä. Pakko ehtiä ennen kuin sinä lähdet.

Pitkän aikaa minä olin huomannut merkkejä. Olin tuntenut katseesi selässäni silloinkin, kun olin lähtenyt menemään jostain täysin naurettavasta syystä. Olit aina antanut anteeksi. Minä taas olin ollut vaikea. Sellainen ihminen, josta sinun kaltaisesi ei edes olisi pitänyt välittää. Saatoin vaikuttaa tunteettomalta, mutta en kai vain osannut puhua. Puhua ainakaan niistä asioista, joista sinulle olisi pitänyt puhua. Olit ollut minulle valo pimeässä, pimeys valossa. Piste kartalla. Piste, jonka löysin aina uudestaan suunnistamalla, vaikken koskaan ollut ollutkaan kovin hyvä lukemaan karttaa. Minä olin kai ollut sinulle joku, joka antoi sinulle sielunsa ja sydämensä. Hetkeksi. Saatoin ensin olla luonasi ikuisuuden, sen jälkeen taas kadota. Olit se ihminen, jolle laitoin viestin keskellä yötä, kun kukaan muu ei enää jaksanut minua. Tarrasit kiinni minuun kuin olisin ollut pelastuksesi. Todellisuudessa sinä olit minun pelastukseni. Raahasit minulle kaiken, mitä ikinä saatoin vain toivoa. Huusit minulle silloin, kun sitä eniten tarvitsin. Rauhoitit minua aina, kun juttuni menivät yli. Katsoit perääni. Huolehdit minusta silloinkin, kun en itse ollut puhunut sinulle pitkiin aikoihin. Ja salakavalasti sinä sait minut välittämään itsestäsi niin paljon, että suorastaan säikähdin sitä.

Aivan yhtäkkiä huomasin ajattelevani sinua yhä useammin. Kaipasin lähellesi. Etsiydyin kiinni sinuun luonasi. Siltikin minusta tuntui vaikealta tunnustaa asiaa. Tuntui kuin olisin tukehtunut puhumattomuuteeni. Miltei tukehduin jo siihen ajatukseen, että sinäkin välitit minusta liikaa. Enhän minä osannut kohdella sinua oikein. Kuinka sinä saatoit välittää ihmisestä, joka vain loukkasi sinua? Varmasti minä loukkasin. Sinä olit niin tavattoman herkkä. Ja ehkä juuri siksi saatoit aistia kaikki sisälläni olevat myrskyt, joita kukaan muu ei koskaan ollut huomannutkaan. 

Milloin siitä edes tuli sellaista? Me vain katsoimme tunteja toisiamme silmiin, keksimme jonkun tekosyyn koskea toisiamme kasvoihin ja veimme toisiltamme tavaroita, jotta saimme koittaa saada niitä takaisin. Halusin hirvittävän paljon kertoa sinulle siitä, kuinka paljon sinusta välitinkään. Mutta aina kun olin kertomassa, sanat takertuivat kurkuuni.

Sitten eräänä kauniina päivänä kerroit lähteväsi kesäksi pois. Se pysäytti minut. Koitin olla iloinen puolestasi, mutta olin oikeastaan vain kauhuissani. Jos löytäisit sieltä jostain jonkun, et ehkä enää koskaan palaisi. Ja silti minä viivyttelin.

Juoksen kapungin läpi varoen ihmisiä, jotka kulkevat kadulla. Sinä pitäisit menoani vaarallisena, ja siinä sinä olisit täysin oikeassa. Ilta on viilenemään päin. Koskaan mikään ei ole tuntunut niin tärkeältä kuin tämä. Huohotan. Rautatieasemalla on väkeä aivan liikaa, enkä näe sinua missään. Jalkani tärisevät. On vaikeaa pysyä pystyssä. Luen lähtevien junien listaa toivoen, ettei sinun junasi ole jo lähtenyt. Katseeni osuu viimein oikeaan kohtaan.

Myöhäistä. Junasi on jo lähtenyt.

Lähestulkoon lysähdän polvilteni lattialle huutamaan huutoitkua. Sinä olet jo mennyt. Silti minun on aivan pakko juosta katsomaan vielä laiturille. Ihmisjoukossa on vaikeaa erottaa ketään. Sitten minä näen sinut kävelemässä laiturilla kohti minua. Minun on pakko juosta. Mikään matka ei koskaan ole tuntunut näin pitkältä. Pysähdyt huomatessasi minut. Levität kätesi, ja minä hyppään kaulaasi. Rutistan sinua kovaa. Hellitän vasta sitten, kun sanot minulle asiasta. Pyyhit kasvoilleni valuneet kyyneleet hellästi pois. Suutelen sinua ilta-auringon viimeisten säteiden kullatessa asemalaiturin. Kaikki vaietut sanat ovat yhtäkkiä selviä. Ja tiedän, etten halua koskaan päästää irti sinusta. Toivon, että sinä tulet jaksamaan minun epäröintini, koska kuitenkin minä rakastan sinua valtavasti. En ole helppo, tiedän sen. Haluan kuitenkin edes yrittää. Ja tiedän, että olen jo antanut sieluni sinulle. Miksi ikinä haluaisin ottaa sen sinulta pois?


4 kommenttia:

Kerro mielipiteesi ❤