hengitys ikkunaan huurustuu,
hiljaa ilta yöhön tummuu.
Käy tonttu läpi pihamaan,
etsii jälkiä lapsen vaan,
löytää polun pitkän rantaan.
Löytyy jäljet,
löytyy kirje,
kirjaimet haparoivat paperilla,
kertovat toiveet,
tuikkivat silmät,
ei kai koskaan voi yllättymistä lopettaa.
Iloa ja valoa,
toiveita onnesta hiljaisesta,
rauhaa vain ja rakkautta,
jos saisi vielä lämpöä.
Tonttu-ukko puristaa kirjeen vasten rintaa,
kiirehtii pukille tietoa viemään,
sillä kaikki lapset päällä maan,
kai he valoa ja iloa,
rauhaa vain ja rakkautta,
lämpöäkin vielä tarvitsee.
Valaisee vain kuu,
kun juoksee tonttu pakkasyössä,
joulu tulla jolkottaa,
jos vielä kaikille se ois onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi ❤