Vuonna 2022…
petyin ja uskoin maailmaan samaan aikaan
tanssin wanhat kaverini kanssa ollen parin viejä (kavereiden kesken miesten mies :D)
täytin 18-vuotta
luin koko kesäloman kirjoituksia varten…,
hikoilin sen takia kuumassa huoneessa…,
osallistuin englannin ja historian yo-kokeisiin…
ja saavutin omat tavoitearvosanani
aloin katsoa sarjoja englanninkielisillä tekstityksillä
kuuntelin paljon melodista metallia
ajoin autolla tuhansia kilometrejä vain siksi, että kuljin (ja tulen myös jatkossa kulkemaan) kouluun omalla autollani
harjasin suomenlapinkoirastamme valtavan määrän karvaa irti
katsoin yhtenä päivänä niin paljon true crime -videoita, etten seuraavana yönä pystynyt nukkumaan kunnolla
kirjoitin melko paljon syvän melankolisia runoja…
joita en syystä tai toisesta kuitenkaan koskaan julkaissut tänne
poltin kynttilöitä tuodakseni rauhoittumista omiin iltoihini
hiihdin sekä alku- että loppuvuodesta
putsasin lumia autoni päältä toisinaan kiroilun säestämänä
kävelin paljon koiran kanssa
ihailin tähtitaivasta ja kuuta
kuuntelin musiikkia Spotifysta 24 346 minuuttia, mikä on noin 3 000 minuuttia viime vuotta vähemmän
eniten kuuntelemani artisti oli ruotsalainen Self Deception
koin pitkän matematiikan parissa suuria epäonnistumisia ja pettymyksiä…
mutta myös pieniä voittoja, kun hankala asia alkoi sujua tai vanha asia muistui helposti mieleen
katselin ikkunasta talipalloa syöviä lintuja
uppouduin syvälle melankoliaan ja ajatuksiini
en muistanut aukaista kaikkia joulukalenterin luukkuja
kauhistelin bensan litrahintaa tankilla käydessäni
luin auton käyttöohjekirjaa
tapoin pitkään hengissä säilyneen huonekuuseni :'(
sain pidettyä kaverilta lahjaksi saadun muorinkukan elävänä
käytin heijastimia
söin välipalaksi pikkulapsille tarkoitettuja hedelmäsoseita :D
avasin MAOL:in usein epätoivoisena tietoa löytääkseni
sain kylmiä väreitä (positiivisessa mielessä) kappaleista ja niiden lyriikoista
kirjoitin fiktiivistä tekstiä niin vähän, etten ajoittain uskonut osaavani enää kirjoittaa…
ja kaipasin toisinaan kirjoitusinnon herättäjäksi nyt jo kuopatun Demin keskusteluja
petyin itseeni usein, vaikka monesti myös tunnistin olkapäällä huutavan perfektionistin äänen (sitä vastaan taisteleminen on pirullisen vaikeaa)
pohdin kivuliaan paljon kysymyksiä liittyen siihen, kuka, mikä ja millainen olen…
ja sitä kautta jouduin myös opettelemaan epävarmuuden sietämistä - kaikkiin kysymyksiin en ehkä koskaan saa vastausta
tunsin itseni toisinaan ahdistavan pieneksi ja avuttomaksi
kirjoitin Lopun jälkeen -tarinan viimeinkin valmiiksi
suunnittelin uusia tarinoita
kuuntelin myöhään yöllä musiikkia ja lauloin mukana
tunsin itseni yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi
kuuntelin ensimmäistä kertaa ikinä äänikirjoja
olin tavattoman huolestunut asioista, joihin en pystynyt millään tavalla vaikuttamaan
nautin filosofian opiskelusta, vaikka käsitteistö saikin pääni toisinaan aivan solmuun
kuuntelin podcasteja etenkin ajaessani autolla
uitin jalkojani kylmässä järvessä
luin suunnittelemaani vähemmän kirjoja
havaitsin ymmärtäväni aiempaa paremman kielitaitoni ansioista hieman jopa sellaisia kieliä, joita en oikeasti puhu (lähinnä siis kirjoitettua kieltä samanlaisen sanaston vuoksi :D)
yritin ottaa hienoja kuvia luonnosta
olin väsynyt
kävelin ystäväni kanssa tuttuun tapaan pitkiä lenkkejä ympäri kotikylää
järjestelin sekasortoisen vaatekaappini parempaan järjestykseen
etsin itselleni sopivia ihonhoitotuotteita
olin syksyn aikana kolmesti kipeänä
ärsyynnyin, kun unohdin kuulokkeet kotiin kouluun lähtiessäni
kirjoitin päiväkirjamaista tekstiä
katsoin siivousvideoita
sairastin koronan
katsoin Euroviisut
aloin käyttämään virkattuja "vanu"lappuja kertakäyttöisten sijaan
hyödynsin pomodoro-tekniikkaa opiskellessani ja totesin sen toimivan itselläni hyvin
selviydyin jälleen monista pitkän matikan kursseista Matikkamatskut-kanavan videoiden avulla
rakastin vadelma-lakritsijäätelöä
tuuletin musiikin tahtiin (:D)
olin pohjalla ja palasina
olin myös iloinen ja ylpeä itsestäni, vaikkei se aina ollutkaan helppoa
kasvoin ja kehityin, muutuin, pysyin samana, tein virheitä ja koin onnistumisia - ennen kaikkea kuitenkin opettelin elämään itseni kanssa.
Samaistun niin sun ajatuksiin kirjoittamiseen liittyen. Oon muka aloittanut aina uudestaan ja uudestaan kirjoittamaan, kun on ollut olo, että kohta lukijat unohtaa mut ja mun blogin, kun en päivitä sitä säännöllisesti, mutta siitä kirjoittamisesta ei ole tullut sitten mitään.. Ristiriitaa on tuonut se, että tiedostan nykyään, että mun on vaikeampi kirjoittaa silloin, kun mulla menee hyvin, eikä elämä ahdista tai tuota mun sisällä pakokauhua. Jostain se inspiraatio aina palaa, edes yhden tekstin verran ja tuo sen tunteen takaisin, että ehkä sitä vielä osaa kirjoittaa. Mutta kaipaan kyllä suuresti niitä aikoja, kun uutta tekstiä saattoi syntyä melkein joka ilta/yö.
VastaaPoistaIhanaa uutta vuotta! ❤️
Vähän kieroutuneen ihana kuulla, etten oo ainut kirjoittaja, joka painii tällä hetkellä kirjoittamisen kanssa! Ja joo, oon itekin monta kertaa avannut tekstitiedoston ja yrittänyt kirjoittaa osin just sen takia, että oon pelännyt, ettei ihmiset enää muista mun ja tän blogin olemassaoloa hiljaiselon takia. Ja se tekstin syntymättömyys on niin ärsyttävää, kun oikeasti myös haluaisin kirjoittaa – jostain syystä ne sanat eivät vaan millään asetu kirjoitettuun muotoon.
PoistaTunnistan myös itsestäni tuon, että kirjoittaminen on hyvinä ajanjaksoina paljon haastavampaa kuin silloin, kun ui syvissä vesissä. Ehkä sekin johtuu osin siitä, että oon itse niin tottunut purkamaan teksteihin pahaa oloa, etten sitten osaa käsitellä hyvää fiilistä samalla tavalla tekstin muodossa. Viime aikoina musta on tosin tuntunut siltä, etten osaa kirjoittaa missään tilanteessa :'D.
Mutta tuokin on totta, että inspiraatio on kyllä aina palannut jostain edes hetkeksi. Yksi pieni ja onnistunut teksti luo oikeasti ihmeellisen paljon uskoa omaan tekemiseen :D. Ja ehkä kirjoittamista ei pidä kuitenkaan jatkuvasti pakottaa, vaan antaa inspiraatiolle tilaa, vaikka tietysti kirjoittamattomuus on vähän hermoja raastavaa 🙃
Ihanaa uutta vuotta myös sulle! ❤️ Jospa tää vuosi olisi kirjoittamisen kannalta meille molemmille parempi!
Kiitos tästä postauksesta, oli kiva kuulla sun ajatuksia kuluneesta vuodesta. Oisin ite voinut listata tosi monta samaa juttua kuin sulla (mm. true crime, kynttilät, lumihommat, auton rassaus, bensan hinta, kaverilta saadun kukan hengissäpito, heijastin, soseet, äänikirjat, podcastit, monet tunteet, korona + parit sairastelut, jätskin syöminen ja etenkin kohdat 68-70.
VastaaPoistaTsemppiä tähän vuoteen matikan kanssa ja muutenkin! Kaikkea hyvää tähän vuoteen❤️
Tosi kiva kuulla, että tällainen postaus on kivaa luettavaa! Ja aika hauska, että me ollaan tehty/tunnettu/koettu viime vuonna noin paljon samanlaisia juttuja 😄
PoistaKiitos myös tsempeistä matikkaan! Just vähän aikaa sitten hakkasin päätä seinään, kun suoran yhtälön muistaminen oli olevinaan niin prkleen vaikeaa 😅
Kaikkea hyvää myös sinne tähän vuoteen! ❤️❤️