Auringonsäteet kasvoilla
Hapuileva tunne sisälläni
on yllättävän vaikeaa rauhoittua tähän hetkeen
Mieli on jo jossain muualla
illassa, aamussa, syksyssä tai vain seuraavassa päivässä
aamukasteessa ja myöhäisissä illoissa
Luon itse kiireen itselleni
vaikka kiireettömyyttä etsinkin
Joskus ajattomuus voisi tehdä hyvää
jotta voisi vain elää
Haluaisin maata lattialla kattoon tuijottaen
tai antaa tuulen puhaltaa rauhassa kasvoja vasten mökkilaiturilla
ja ymmärtää sen, ettei ole tämän parempaa hetkeä
johon pystyn tarttumaan
Kaunis ja samaistuttava! ❤
VastaaPoistaVoin sanoa omasta kokemuksesta, että vielä muutama vuosi sitten koin vastaavia tunteita joka päivä. Elin kiireessä, enkä osannut pysähtyä, rentoutua ja nauttia arjestani, vaikka olisin tahtonut. Hiljalleen opin elämään hetkessä ja arvostamaan elämää ja itseäni enemmän. Opin lisää itsestäni ja aloin hyväksyä itseni sellaisena kuin olen. Nyt nautin elämästä ja olen kiitollinen kaikesta, mitä olen saanut kokea sekä siitä, millaista elämäni on nyt! Toki silti ajoittain on hetkiä, jolloin koen juuri niin kuin olet kirjoittanut.
Uskon, että aika, asioiden pohtiminen ja ihmisenä kasvaminen auttavat löytämään oman tavan elää niin, että tasapaino säilyy ja pystyy nauttimaan ja pysähtymään omassa elämässä.
Niinpä! Tällä hetkellä tuntuu vaan siltä, että on muutama rauta liikaa tulessa, eikä mukamas ehdi keskittyä yhteenkään asiaan kunnolla, vaikka todellisuudessa se kiire on vain mun pääni sisällä. Mä tuppaan välttelemään asioiden hoitamista ajoissa, ajattelen usein, että aloitan sen homman "sitten huomenna", vaikka tiedän, että siihen asiaan kannattaisi tarttua nyt, eikä yhtään myöhemmin. Ja se välttely ei ainakaan paranna tilannetta, päinvastoin oikeastaan, sen jälkeen stressaa entistäkin enemmän. Kuitenkin mä tiedostan sen, mikä olisi mulle itselleni paras toimintamalli: pitäisi yrittää keskittyä aina yhdessä hetkessä vain ja ainoastaan yhteen asiaan, eikä koko ajan miettiä, miten ne tuhat muutakin asiaa pitäisi saada hoidettua, kun mihinkään ei oikeasti ole kiire, jos sen ajan, mitä on käytettävissä, käyttäisi hyvin.
PoistaPaljon on opeteltavaa siinä, että tarttuu asioihin ajoissa ja vain yhteen juttuun kerrallaan, mutta hiljaa hyvä tulee. Se, että tiedostaa omat haasteensa, on mun mielestäni kuitenkin jo askel eteenpäin!