Biisit osana kirjoittamista

"Tää on Jessin ja Kriston biisi!", oon miettinyt viime aikoina varmaan jotain tuhat kertaa vanhoja soittolistoja kuunnellessa. Yllättävän moneen biisiin on joko tarkoituksella tai vahingossa kiinnitetty jokin Jessin ja Kriston tarinan kohtaus, vaikka mä en niitä sinne itse tarinaan ookaan laittanut. Sen sijaan ne biisit, mitä sinne päätyi, ei oikeastaan merkkaa mulle Jessin ja Kriston kautta ihan hirveän paljoa, mikä on ehkä vähän outoa. Viimeks ihan muutama hetki sitten mä kuitenkin fiilistelin sydän sykkyrässä niitä biisejä, jotka on soineet mulla etenkin Jos vielä olen sinun -sarjan soundtrackinä. Mulla on tarinan kumpaakin puoliskoon muuten olemassa ihan soittolistatkin Spotifyssa, koska miksipä ei XD. 

Tuohon äskeiseen kappaleeseen ehkä kiteytyy se, mitä oon ainakin itselleni jankuttanut viimeiset kolme vuotta, kun oon kirjoittanut oikeasti paljon. Mä en niinkään inspiroidu voimakkaasti siitä, mitä mun lähellä tapahtuu (vaikka tietenkin mä otan toisinaan paljonkin vaikutteita tarinoihin myös omasta elämästäni), vaan enemmänkin biiseistä, biiseistä ja vielä kerran biiseistä. Musiikki ja kirjoittaminen kulkee mulla käsi kädessä, ihan toistensa vieressä, vaikken mä niitä pahemmin vielä ookaan sekoittanut keskenään (eli ei, en oo vielä ryhtynyt biisinkirjoittajaksi :D). Joskus jostain kappaleesta piirtyy mulle tosi selkeä tilanne mun päähäni. Se mieleen tullut tilanne saattaa muokkautua jo joidenkin valmiiden hahmojen kokemukseksi, tai sitten se jää muhimaan pidemmäksi aikaa mieleen ja päätyy pitkän ajan kuluttua ihan uusien hahmojen elämään. Useimmiten mun tarinoilla on siis jonkinlainen soundtrack, vaikka te lukijat ette niistä biiseistä ikinä saisikaan tietää. Onko kukaan teistä muuten ikinä miettinyt, että jonkun mun tarinan kohtaus tai tilanne istuisi hyvin johonkin biisiin? Vai oonko mä aina onnistunut viemää ne biiseistä inspiroituneet tilanteet kuitenkin niin erilaisiksi, ettei ne ole tuntuneet tutuilta?

No, millä mun tarinoilla sitten on joku vahva biisi, jota oon kuluttanut paljon kirjoittaessani? Kaikille lienee selvää ensimmäisen kappaleen jälkeen, että Missä sateen reuna kulkee / Jos vielä olen sinun -sarja on ehdottomasti yksi niistä tarinoista, joihin liittyy oikeastaan tosi monta biisiä. Sen lisäksi tähän useamman biisin inspiroimaan listaan tulee ehdottomasti mainita myös Lopun jälkeen, joka oikeastaan on saanut alkunsa yhdestä tv-sarjasta, sen sarjan parista tehdystä editistä ja siitä biisistä, joka editin taustalla soi. Summamutikassa YouTuben selaaminen reilusti yli vuosi sitten siis kannatti. Ilman sitä videota Mikaelaa ja Nooaa ei nimittäin välttämättä olisi ainakaan nykyisessä muodossaan. Yksittäisten biisien kategoriaan sen sijaan menee ainakin kaksi stooria, vuoden 2019 kesäsarja Jos rakastuisin sinuun sekä blogin ensimmäisten kuukausien aikana julkaistu Pimeyteen valot päällä. Niissä molemmissa on yksi ja ainut biisi, jonka mä liitän hyvin vahvasti niiden kirjoittamisvaiheeseen, vaikka tietysti oon kuunnellut muitakin biisejä kirjoittamisen aikaan. 

Joskus mä oon ehkä vähän jopa pelännyt sitä, että jostain tarinasta tai sen kohtauksesta paistaa liikaa läpi biisi, josta oon saanut inspistä. Oon joskus tehnyt niitäkin tekstejä, joissa oon puhtaasti ilmoittanut jonkun biisin inspiraation lähteeksi, mutta muuten mä en halua kirjoittaa minkään biisin tarinaa uudestaan itse, vaan ainoastaan hakea tunteita, tilanteita, kokemuksia ja ideoita omiin tarinoihini. Siksi sellainen todella vahvasti yhden biisin pohjalta kirjoittaminen on jäänyt aika vähäiseksi. Mä toivon, että oon onnistunut sotkemaan tarinoihin niin paljon niitä omia ideoita ja ajatuksia, ettei ne tuntuisi kenenkään mielestä jo kerran tai kaksi tehdyiltä. En mä tiedä, onko tyhmää tai tosi kunnianhimoista sanoa, että mä toivon osaavani kirjoittaa sellaisia tarinoita ja henkilöitä, joita kukaan muu ei oo ainakaan juuri samanlaisina tehnyt. Mä toivon, että ne tarinat antaa teille lukijoille paljon – ettei ne tunnu tylsiltä, vaan siltä, että ne osaisi joskus myös yllättää. 

Osaisinko mä sitten lopettaa biisien käytön inspiraation lähteenä? En osaisi. Mä uskon siihen, että jokainen kirjoittaja tarvitsee jonkun inspiraation lähteen, tuskin kukaan ihan tyhjästä mitään repii. Mun inspiraationa toimii biisit, sarjat, leffat, omat tunteet ja ajatukset, toiset ihmiset, tarinat joita kuulen ja tää maailma ylipäätään. Niitä inspiksen lähteitä on mullakin ihan loputtomasti, enkä mä nyt varsinaisesti voi sanoa, että joku lähde on parempi kuin toinen, koska se riippuu aina siitä tilanteesta. Joskus mikään biisi ei istu tarinaan hyvin, mutta sen sijaan joku leffa tai vaikka henkilöhaastattelu antaa mulle kaiken sen, mitä siinä hetkessä tarvitsen. Biisit nyt kuitenkin tuntuu mulle itselleni hirvittävän luontevalta inspiraation lähteeltä, koska mä käsittelen tätä elämää niin voimakkaasti musiikin kautta. Ne on mulle vahvoja lähteitä, joista saa melkein aina jotain irti. Ei sieltä läheskään joka kerta mitään upeaa juonta alusta loppuun asti saa kehitettyä, mutta kipinä saattaa syttyä – sehän siinä kaikessa varmaan onkin parasta.  

Jos teillä nyt sattuu jostain syystä olemaan mielessä jokin vahva ehdotus biisiksi, jota oon kuunnellut tarinaa x kirjoittaessani, saa heittää kommentteihin omia mietteitään (hyvä huomio: mä kuuntelen noin 90% pelkkää suomimusaa, joten suomi laulukielenä on todennäköisempi kuin jokin muu). Mitään suuria paljastuksia mä en kuitenkaan lupaa tehdä ainakaan nyt, mutta kuka tietää, vaikka vielä jonain päivänä mä kertoisin mun kaikkien tarinoiden kirjoittamisen taustalla soineet biisit.