Ruusunpiikkejä käsivarsilla

Sivut

▼
torstai 29. syyskuuta 2022

Lopun jälkeen #40

›
Neljä kuukautta myöhemmin Marraskuun loppu seitsemäntoista vuotta kohtalokkaan illan jälkeen on kummallisen rauhallinen, vaikka melankolia, ...
torstai 25. elokuuta 2022

Riisutut lehtipuun oksat

›
Lauseet ovat negatiivisia räpiköin niiden seasta pintaa kohti enkä silti tiedä kuinka syvällä olen tai vain pinnalla Joskus aalto vyöryy yli...
2 kommenttia:
perjantai 1. heinäkuuta 2022

Lopun jälkeen #39

›
Aurinko lämmittää ikkunan läpi käsivarttani, kun istun autossa pelkääjän paikalla heinäkuun alkupuolella. Iltapäivän tunnelma on pehmeä, rad...
2 kommenttia:
tiistai 31. toukokuuta 2022

En ole vielä valmis hukkumaan

›
Aina välillä  kirkkaat valot ja värit  eivät satu silmiini  vaikken enää pysty uskomaan  mä onneen veitsellä leikattuun  prinsessasatujen ru...
2 kommenttia:
lauantai 9. huhtikuuta 2022

Lopun jälkeen #38

›
Jos väittäisin, että olisin ollut Nooan lähdön jälkeen tyyni kuin järvi täysin tuulettomana yönä, valehtelisin. Olen totta puhuen ollut enem...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio
Sisällön tarjoaa Blogger.