Ruusunpiikkejä käsivarsilla

Sivut

▼
torstai 25. elokuuta 2022

Riisutut lehtipuun oksat

›
Lauseet ovat negatiivisia räpiköin niiden seasta pintaa kohti enkä silti tiedä kuinka syvällä olen tai vain pinnalla Joskus aalto vyöryy yli...
2 kommenttia:
perjantai 1. heinäkuuta 2022

Lopun jälkeen #39

›
Aurinko lämmittää ikkunan läpi käsivarttani, kun istun autossa pelkääjän paikalla heinäkuun alkupuolella. Iltapäivän tunnelma on pehmeä, rad...
2 kommenttia:
tiistai 31. toukokuuta 2022

En ole vielä valmis hukkumaan

›
Aina välillä  kirkkaat valot ja värit  eivät satu silmiini  vaikken enää pysty uskomaan  mä onneen veitsellä leikattuun  prinsessasatujen ru...
2 kommenttia:
lauantai 9. huhtikuuta 2022

Lopun jälkeen #38

›
Jos väittäisin, että olisin ollut Nooan lähdön jälkeen tyyni kuin järvi täysin tuulettomana yönä, valehtelisin. Olen totta puhuen ollut enem...
perjantai 1. huhtikuuta 2022

Pitää eksyä juurtuakseen

›
Joskus on kai vain päästettävä irti, vaikkei olisi ehtinyt saada edes kunnon otetta On uskallettava astua uudelle polulle,  vaikka se ahdist...
4 kommenttia:
sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Lopun jälkeen #37

›
Koko viikon olen lähestulkoon pureksinut kynsiäni jännittyneenä, mutta nyt istun viimein bussissa matkalla juna-asemalle, jonne menen ottama...
2 kommenttia:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio
Sisällön tarjoaa Blogger.